MUISTISAIRAAN OMAINEN, TÄMÄ BLOGI ON JUURI SINULLE
Kerron tässä blogissa sinulle aitoja esimerkkejä muistisairaiden elämästä ja selitän tapahtumien taustoja. Perusteita selityksilleni olen poiminut vuosikymmeniä kestäneen käytännön vanhustyöurani ja erilaisten opintojeni aikana.
Esimerkit ovat sekä omista työpaikoistani, että kymmenistä muista vanhuksia hoitavista yksiköistä, joissa olen toiminut kouluttajana vuodesta 1983 ja työnohjaajana vuodesta 1992 alkaen.
Keskityn blogissani jo kolmannen iän ohittaneisiin ikäihmisiin, eli vanhuksiin. Heillä yleisin muistisairauden aiheuttaja on Alzheimerin tauti, jota potee noin 70 % muistisairaista. Joka toisella heistä on lisäksi aivojen verenkiertohäiriöiden aiheuttama vaskulaarinen dementia.
Jotta voit säilyttää hyvän suhteen muistisairaaseen läheiseesi
Kirjoitukseni auttavat sinua ymmärtämään, että muistisairas ikäihminen on aivan muistinsa säilyttäneen ihmisen kaltainen. Hänen tarpeensa turvallisuudentunteen, läheisyyden ja hyväksytyksi tulemisen suhteen ovat aivan samat kuin meillä muilla ihmisillä.
Niitä sinä voit hänelle antaa.
Opit uskomaan, että kaikella muistisairaan sanomalla ja tekemällä on mieli – ja hänen tarpeensa palata menneisyyden mukaviin ja ei niin mukaviin tapahtumiin on sama kuin muillakin ikääntyneillä ihmisillä. Siinä sinä voit olla apuna.
Saat ohjeita, joiden avulla voit oppia kohtaamaan hankalatkin tilanteet niin, että muistisairaalle tai sinulle itsellesi ei jää niistä paha mieli.
Saat myös uskoa siihen, että osan sairauden ikävistä seurauksista voi ”neutraloida” tarjoamalla sairastuneelle ihmissuhteita ja ympäristön, jossa hän saa kokea onnistumisia ja jossa hänen on hyvä olla.
Sinä pystyt siihen kyllä, kun sinulla on halu auttaa läheistäsi.
Sinulla on jo keinot kohdata muistisairas osaavasti. Ota ne käyttöön
Kuvittele, että ykskaks huomaisit olevasi vieraassa kaupungissa. Kaikki kyltit on kirjoitettu oudoilla kirjaimilla, ja ihmiset kävelevät ohitsesi puhuen vierasta kieltä.
Sinulla on nälkä, mutta ei rahaa. Ilta hämärtyy, mutta et tiedä mihin voisit päästä yöksi. Sitten vastaan tulee ystävällinen ihminen, joka auttaa: ojentaa kätensä, tarjoaa iltapalaa ja peittelee sänkyyn.
Muistisairaalle se voit olla sinä.
Kun opit lisää muistisairaan kohtaamisesta, voit säilyttää tai jopa palauttaa kontaktin sairastuneeseen läheiseesi.
Ymmärryksen, osaamisen ja rohkeuden kasvun myötä voit kohdata hänet levollisesti ja olla tukena, kun hän yrittää selviytyä itselleen ajoittain hyvin oudoksi käyvässä maailmassa.
Voit ymmärtää häntä, tai ainakin suhtautua levollisesti siihen, että aina et voi ymmärtää. Voit kuitenkin auttaa häntä kokemaan itsensä arvokkaaksi henkilöksi, jota kuunnellaan ja tarvittaessa autetaan.
Sairauden ikävin seuraus, eli vanhuksen vetäytyminen omaan sisäiseen maailmaansa hidastuu merkittävästi.
Kun muistisairaus alkaa häiritä elämää
Omaisista saattaa tuntua, että vanhuksen muistisairaus alkoi yllättäen. Se alkaa kuitenkin hiipien, ja jälkeenpäin omaiset toteavatkin, että ”olihan siinä jo kaikenlaista”.
On hyvin inhimillistä ummistaa silmät sellaiselta asialta, jota ei halua nähdä. On kuitenkin hyvä ohjata sairastunut tutkimuksiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska hoitotulokset ovat silloin hyvät.
Muistisairaus aiheuttaa ihmisessä vähitellen muutoksia, jotka voivat tuntua omaisten, läheisten ja henkilökunnan mielestä hyvin ikäviltä. Niiden vuoksi sairastunut saattaa tuntua vieraalta ja kanssakäyminen hänen kanssaan vaikeutuu.
Kun ymmärrät muistisairauden aiheuttamia muutoksia, ymmärrät myös läheistäsi.
Ensimmäisiä ja usein sivuutettuja oireita ovat lähimuistin heikkeneminen ja uuden oppimisen vaikeus.
Muistisairauden edetessä myös kielelliset vaikeudet lisääntyvät. Sanoja on entistä vaikeampi palauttaa mieleen ja ne myös ymmärretään konkreettisemmin.
Hoitaja katseli ikkunasta ulos ja totesi rouva K:lle, että siellä sataa solkenaan. Rouva K. tuli myös katsomaan ja sanoi, että hän ei näe yhtään solkea.
Sairastuneella on vaikeuksia tulkita näkemäänsä tai kuulemaansa. Myös aloitekyky ja asioiden loppuun saattaminen vaikeutuvat. Myöhemmin esimerkiksi tilanteen mukainen pukeutuminen ja raha-asioiden hoitaminen eivät enää suju.
Naapurit alkoivat huolestua yksin asuvan rouva N:n voinnista nähdessään hänen pyöräilevän räntäsateessa yllään vain sisävaatteet.
Muistisairauden oireina mainitaan toisinaan myös masennus, ahdistuneisuus, levottomuus, sekavuus ja harhaluuloisuus.
Voidaan kuitenkin kysyä, ovatko ne kaikissa tapauksissa “oireita”, vai luonnollinen seuraus jostain muusta oireesta, olosuhteista, ympäristön tapahtumista – tai jopa osaamattomasta hoidosta.
Joitain taitoja ruostuu, joitain ei unohdu
Muistisairaus aiheuttaa aivoissa muutoksia, joista seuraa joidenkin opittujen taitojen unohtamista. Osaaminen myös vaihtelee vanhuksen vireys- tai terveydentilan mukaan.
Ikääntymisen myötä lisääntyvä kömpelyys voi myös hankaloittaa toimintakykyä ja aiheuttaa virhearvioita muistisairaan osaamisesta. Kannattaa kuitenkin säilyttää avoin mieli ja iloita säilyneistä taidoista.
Neiti W:n aika kävi osastolla pitkäksi ja hoitajat ottivat hänet mukaan viikkaamaan pyyhkeitä. Se ei kuitenkaan häneltä onnistunut. Sisaren mukaan hänen mielipuuhaansa oli ollut neulominen, joten neiti W. lähetettiin kokeeksi sairaalan käsityösaliin.
Ohjaaja antoi hänelle neulottavaksi pitkää kapeaa putkea, joka oli tarkoitus täyttää ja askarrella siitä pehmolelu. Päivän päätteeksi ohjaaja saatteli neiti W:n takaisin osastolle, hymyssä suin. Hän oli vain hetkeksi kääntänyt selkänsä ja neiti W. oli tekaissut kutomukseensa kantapään.
Todella monimutkaisiakin pitkäaikaiseen muistiin taltioituneita ja automaattisiksi piintyneitä taitoja voi säilyä muistisairauden myöhäisiin vaiheisiin saakka.
Muistisairaalle on paitsi kotona, myös laitosolosuhteissa tarjottava erilaista tekemistä. Yksinkertaisimmillaan pöydän pyyhkimistä tai pihan haravointia, joka onnistuu lähes kaikilta liikuntakykynsä säilyttäneiltä.
Puuhaillessa moni vanha taito muistuu mieleen ja pysyy mielessä. Mielialan kohentumisen lisäksi yleiskuntokin paranee.
Jatkuvan harjoituksen turvin muistisairaat vanhukset voivat elää elämänsä loppuun asti kykyjensä mukaan osallistuen – ja jopa joitain menettämiään kykyjä uudelleen oppien.
Neiti J. tuli osastolle pidätyskyvyttömänä, täysin kontaktia ottamattomana ja vain kahta sanaa itsekseen toistellen. Liikuntakykynsä hän oli säilyttänyt. Muutaman kuukauden osastolla oltuaan neiti J:n huomattiin käyvän wc:ssä itsenäisesti.
Miksi minä kirjoitan muistisairaan kohtaamisesta?
Olen työskennellyt muistisairaiden parissa todella kauan ja kokenut voimattomuutta sairauden edessä. Olen saanut kokea myös sen helpotuksen tunteen, jonka lisääntynyt tieto, ymmärrys ja onnistumisen kokemukset ovat tuoneet.
Sinäkin voit kokea sen.
Sinulle ja sairastuneelle läheisellesi voi olla tarjolla aivan uudenlainen turhista psykologisista peleistä ja rooliodotuksista vapaa ihmissuhde.
Avain muistisairaan maailmaan on hänessä tapahtuneiden muutosten ja niiden kanssakäymiselle aiheuttamien haasteiden ymmärtämisessä ja sitä kannattaa tavoitella.
En tee enää hoitotyötä, mutta haluni auttaa muistisairaita ja teitä omaisia tärkeässä ja haastavassa elämänvaiheessa ei osoita laantumisen merkkejä.
Itsekin jo eläkeläisenä olen edelleen aktiivinen muistisairaiden puolestapuhuja, luen aiheesta kaiken mitä käsiini saan ja jatkan siitä kirjoittamista.
Voin vilpittömästi sanoa, että muistisairaiden parissa työskentely on ollut pitkän urani antoisinta aikaa. Muistisairaan vanhuksen luottamus on ansaittava uudelleen jokaisessa kohtaamisessa, hän ei teeskentele tai yritä olla kohtelias, ja häneltä saatu palaute on aina aito ja arvokas.
Jos haluat saada tiedon uusista julkaisuista sähköpostiisi, liity postituslistalle täältä
Lisätietoa mm.
Feil, N. (1993). The Validation Breaktrough. Simple Thechniques for Communicating with People with ”Alzheimer’s-Type Dementia”. York, Pennsylvania USA: The Maple Press Company.
Porkka, S-T. (2021). Yhteyden luomisesta syvästi dementoituneeseen vanhukseen. Teoksessa K-M. Leskinen & N. Rita (toim.), YHTEYS. Psykoanalyyttisen ajattelun ytimessä (s. 184–201). Espoo: Prometheus kustannus.
