Prinsiippi
Suvi-Tuuli Porkka
PSYKOTERAPIA
TYÖNOHJAUS
KOULUTUS
ARVOISA MUISTISAIRAAN OMAINEN
Nämä sivut on tarkoitettu juuri sinulle
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos arvioi Suomessa olevan yli 190 000 muistisairasta henkilöä ja heidän lukumääränsä kasvaa nopeasti.
Huolestuneita omaisia on moninkertainen määrä ja osoitankin kirjoitukseni sinulle, yhdelle heistä. Saat kirjoituksiani lukemalla uskoa siihen, että meillä muistisairaan kanssa tekemisissä olevilla on äärettömän suuri merkitys hänen hyvinvoinnilleen.
Muistisairas ei yritä olla mieliksi eikä teeskentele. Sinulla onkin etuoikeus olla osallisena aidossa ihmissuhteessa, josta puuttuu kaikki oman edun tavoittelu ja turhat psykologiset pelit. Voit jopa löytää muistisairaan kanssa aivan uuden ja uudenlaisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen tason.
Seuraa kirjoituksiani, niin kerron sinulle kaiken, mitä vuosikymmenten työ muistisairaiden parissa on minulle opettanut. Kerron myös aitoja esimerkkejä muistisairaan kohtaamisesta.
Muistisairaiden ja muistisairauksien hoito on kehittynyt huomattavasti viime vuosikymmenten aikana - ja kehittyy edelleen. Pitkällä vanhustyökokemuksella voin vain todeta, että hyvä niin.
En tee enää hoitotyötä, mutta haluni auttaa omaisia tärkeässä ja haastavassa elämänvaiheessa on edelleen vahva. Itsekin jo eläkeläisenä olen edelleen aktiivinen muistisairaiden puolestapuhuja, luen aiheesta kaiken mitä käsiini saan ja jatkan aiheesta kirjoittamista.
Tunnen vanhustyötä kohtaan vahvaa substanssirakkautta ja voin vilpittömästi sanoa, että muistisairaiden vanhusten parissa työskentely on ollut pitkän urani antoisinta aikaa.
Käänteentekevä hetki
Käänteentekevä hetki vanhustyön urallani oli 1980- ja 1990-lukujen vaihde, kun suunnittelimme Halikon sairaalaan omaa osastoa muistisairaille.
Osastomme potilaiden muistisairaus oli edennyt jo pitkälle. Realiteettiterapia ei heille enää sopinut ja kun löysimme ensimmäiset vihjeet uudesta hoitomuodosta, validaatioterapiasta, lähdimme ottamaan siitä selvää.
Validaatioterapiaan tutustuttuamme näimme tarpeelliseksi kehittää siitä kevennetyn version, joka jokaisen on helppo oppia. Validoivaksi lähestymistavaksi nimetyn menetelmän suotuisat vaikutukset omaisten ja vanhusten vointiin sekä osaston ilmapiiriin olivat huomattavat. Menetelmä saikin pian ansaitsemaansa huomiota mm. erilaisten palkintojen muodossa.
Validointi on yleiskäsite, joka tarkoittaa sen osoittamista ja vahvistamista, että jokaisella ihmisellä on täysi oikeus tuntea juuri niin kuin hän tuntee. Tunne on aina validi, eli totta, vaikka emme aina sen aiheuttajaa ymmärtäisikään.
Vuosien saatossa validoiva lähestymistapa on kaikessa yksinkertaisuudessaan saanut vankan jalansijan myös omaishoitajien keskuudessa.
Omaiset
Osaston hoitotyön lähtökohdaksi kirjasimme, että vanhuksen ja omaisten vuosikymmeniä kestänyt ihmissuhde on erityisen vaalimisen kohteena. Kaikki opittu neuvottiinkin välittömästi myös omaisille, jotta osaamattomuus tai uskalluksen puute ei muodostuisi esteeksi yhteydenpidolle vanhuksen kanssa.
Tavoitteisiin kirjattiin myös aktiivinen omaistyö, joka tarkoittaa toimimista ennakoivasti omaisia tukien. Ongelmien syntymistä ei odoteta, vaan ne pyritään ehkäisemään ennakolta.
Yhdessä omaisten kanssa loimme vanhuksille hoitoympäristön, jossa kaikki ponnistelivat vanhuksen hyväksi ilman turhia, voimavaroja kuluttavia ja vältettävissä olevia ristiriitoja. Loimme ympäristön, jossa myös omaiset viihtyivät.
”Kun päiväpaikka ei enää sopinut isälleni, hän sai paikan Halikon sairaalasta muistisairaiden osastolta. Se oli aivan ihana paikka ja hoitajat. Sellaisia paikkoja tarvitaan. Osasto 603 oli hyvä ja edistyksellinen hoitopaikka.” – Vanhuksen tytär
Muistisairaat vanhukset ja heidän omaisensa hyötyivät yhteistyöstä ja yhdessä hankitusta validaatio-osaamisesta. Merkityksetön ei myöskään ollut hyöty, joka henkilökunnalle koitui osaamisen vahvistumisesta. Se näkyi esimerkiksi henkilöstön hyvinvointikyselyissä.
Hoitotyö
Kuvasimme hoitotyön tavoitteen lainaamalla taloustieteilijöiden käyttämää panos–tuotos-mallia. Siinä organisaation tuotos on sen olemassaolon tarkoitus ja oikeutus.
Hoitotyön tavoitteelliseksi tuotokseksi kirjattiin:
”antaa vanhuksille hyvä päivä, niin hyvä, että he saavat aikaiseksi jotain sellaista, mikä tekee heidän tulevaisuudestaan paremman”.
Vanhuksille haluttiin tarjota hoitoyhteisö, jossa olisi mahdollista ilmaista tunteita, käsitellä menneisyyden tapahtumia niitä läpielämällä ja saada korjaavia kokemuksia.
TUTUSTU KIRJAAN TARKEMMIN TÄÄLTÄ
